Kehittävä kumppanuus tuottaa kestävää kehitystä

Kestävä kehitys sosiaalisesta näkökulmasta

Luovassa taloudessa kestävä kehitys on hyvinvoinnin ohella keskeinen tavoite. Kestävää kehitystä voidaan tarkastella myös sosiaalisesta näkökulmasta, jolloin oleellista on edistää ihmisen toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä ihmisten välistä tervettä riippuvuutta ja yhteisöllisyyttä. Kestävän kehityksen yhtenä lähtökohtana on vapauden ja vastuun yhdistyminen ihmisen käyttäytymisessä. Yhteisötasolla kestävään kehitykseen voidaan liittää myös sellaisia määreitä kuten suvaitsevaisuus, tasa-arvo, erilaisuuden sietokyky ja moninaisuus. (Lähde: Arto O. Salosen väitöskirja Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena, 2010).  Organisaatioissa se voi näkyä muun muassa vallankäyttötavoissa, pyrkimyksessä läpinäkyvyyteen ja osallistamiseen. Esimerkiksi moderni käsitys johtajuudesta on, että se on vastavuoroinen ilmiö suhteessa organisaatioon. Johtajuus ei enää yksin lepää johtajan harteilla. Johtajuuden toteutuminen vaatii vastinparikseen henkilöstön halua ja kykyä vastuulliseen vaikuttamiseen ja kans-alaistaitojen kehittämiseen.

Tietoyhteiskunnan kestävyyden yhtenä koetinkivenä ja tulevaisuuden haasteena pidetään yleisesti inhimillisen ymmärryksen ja viisauden kasvua. Usein tavoitteiden saavuttaminen edellyttää työntekijän henkilökohtaista kehittymistä. Vielä varmemmin tavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää organisaatiokulttuurin kehittymistä. Vaikuttamalla organisaatiokulttuuriin voidaan edesauttaa organisaation voimavarojen mahdollisimman tarkoituksenmukaista kanavoitumista perustehtävän palvelukseen ja strategian suuntaan. Mitä tarkoitan tarkoituksenmukaisella? 

• arjessa toimiva, tehokas

• organisaation vision ja strategian sekä strategiaa tukevan organisaatiokulttuurin suuntaan toimiva

• työhyvinvointia tukeva

Kestävää kehitystä organisaation ihmissuhteisiin

Hyvin toimivan ja huonommin toimivan työyhteisön ero ei välttämättä ole siinä, paljonko siellä on konflikteja. Pitkällä tähtäimellä keskeisempää on se, miten hyvin konfliktit osataan kohdata. Kestävät eli resilientit ihmissuhteet ovat suhteita, jotka toipuvat sujuvasti epämiellyttävistä takaiskuista ja haavoittavista tilanteista. Kestävät ihmissuhteet mahdollistavat hyvinvoinnin ja tehokkuuden, joiden varassa tavoitteet voidaan saavuttaa. Resilienssi eli psykologinen kestävyys on myös yksi tärkeä itsensä johtamisen ja tunteiden johtamisen osa-alue, joka pitää sisällään monia ulottuvuuksia, kuten: 

• kyky käyttää resurssejaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti

• lannistumaton asenne vastoinkäymisten edessä

• riittävä omavaraisuus

• sinnikkyys, sisu

• kyky hakea ja vastaanottaa muilta tunnetason tukea. 

Kestävyys voidaan nähdä myös osana organisaation inhimillistä sosiaalista pääomaa pääomaa. Inhimillisellä pääomalla voidaan tarkoittaa ihmisten osaamista, tietoja, taitoja ja ymmärrystä. Sosiaalisella pääomalla viitataan lisäksi myös yhteistyöhön ja ihmisten väliseen luottamukseen. 

Yllä oleva teksti on lyhennelmä laajemmasta materiaalista nimeltä PRO SYNTHESIS - Kehittävää kumppanuutta. Laajemman materiaalin jaan asiakkailleni yhteistyösuhteen alussa.